maanantai, 15. elokuu 2011

Notkojen niittäjäiset

Aurinkoisena elokuun sunnuntaina järjestettiin jälleen niittytutkimusruutujen niitto Someron ja Kiikalan jyrkkääkin jyrkemmillä rinneniityillä. Laskeskelimme, että taitaa olla kohta 10. vuosi kun ruutuja on niitelty. Asia pitää vielä tarkistaa, mikäli ensi vuosi on 10:s niittovuosi, täytyy sitä sitten juhlistaa isomman väkijoukon ja pidemmän Piilopellolla oleilun merkeissä. Tällä kertaa paikalla oli 4 ahkeraa talkoilijaa ja apuna mini-Grillo niittokone ja Kimmon kerrankin terävä viikate, joten suoriuduimme kahden tutkimusruudun niitosta ja haravoinnista yhden päivän aikana. Suurkiitos Henna, Ritva ja Iiro! Alla muutama räpsäytys päivän työrupeaman keskeltä. Kuvat: Kimmo Härjämäki

 

Nikkalanojan niityn nurmikaunokki oli entisestään runsastunut. Alueen itäosassa se alkaa olla jo koko niityn valtalaji!

No niin ja nyt päästiin vauhtiin. Iiro pikku-Grillon sarvissa ja Ritva haravan varressa.

Henna taikoo niittymakkaran

 

Parissa tunnissa syntyy jo jälkeä. Nurmi nurin!

Sen jälkeen kaffelle. Jyrkkä mäki hapotti kuitenkin pohkeet kesken matkan :)

Vihdoin perillä! Kahdenlainen kolmikko kaffella.

Nikkalanoja valmis. Pikku-Grillo jätti muutaman nurmikaunokin pystyyn siementämään. Ensi vuonna koko niitty lienee sen peitossa!

Kello 15 paikkeilla alkoi urakkamme Korvenojan laitumilla.

Kostean vuoden takia niitty oli rehevää ja heinä varsin painavaa. Alhallaa pieninä pisteinä työmuurahaiset Henna ja Ritva pressun kanssa.

Huhhu. Hikinen urakka loppusuoralla!

 

lauantai, 6. elokuu 2011

Heinäkuun lopun tunnelmia ja perhoskuvia Virosta

Liikuskelin pari viikkoa heinäkuun lopulla Etelä-Virossa ja Saarenmaalla. Sukujuhlien ja kalareissun ohessa sain kuvailtua vähän perhosiakin ja osuipa muutama harvinaisempikin laji putkeen. Tässä kuvakavalkadi. Kuvat ja tekstit Iiro Ikonen.

Pääsnan kylässä koloradokuoriaisia torjuttiin nappikukasta (pietaryrtti) saatavalla luonnonliemellä.

Pääsnan heinäkuu oli kuuma, +31 astetta. Vohandu joki viilensi ihanasti.

Piusan kuopilla sain hyviä perhoskuvia. Jos ei ole joku värivirhe, niin tässä voisi olla Suomesta hävinnyt juovapunatäplä. Tähän olisi kiva saada joltain asiantuntijalta kommentti.

Lude herkuttelee virnapuntäplällä Piusalla.

Juolukkasinisiipi löytyi hiekkakuopan reunalta.

Ants ja traktorinsa.

Sekä Etelä-Virossa että Saarenmaalla oli häkellyttävän runsaasti ritariperhosia.

Sorven nimen lähellä oli koottu taiteellisia kalkkikivipatsaita. Näitä näkee joka puolella rannikkoalueilla.

Ohdakeperhoset, neitoperhoset ja amiraalit herkuttelivat punalatvan kukkinnoilla.

Saaren Salmen muinaislaivan luurangot olivat vieläkin avoimesti esillä.

Tuhannet lokit, lähinnä kai kala- ja naurulokkeja, kokoontuivat herkuttelemaan alvarien päälle lentomuurahaisilla.

Neitoperhonen Mälan kylästä.

Mälän kylässä illasti suopayrtillä myös mäntykiitäjä.

Vilsandin alvareilla hietaheinäperhonen löysi hikisen käden.

Kuollut näätä.

Loistokultasiiven väriloistoa.

Kottaraiset olivat lehnmän apuna hyönteisten torjunnassa.

Mälassa lensi Suomessa varsin harvinainen täpläpaksupää.

Länsi-Saarenmaalta löytyi pienen hakemisen jälkeen muurahaissinisiipi.

Tässä lentokuva kaverista, sinisiipi on isokokoinen ja helposti tunnistettava laji suurien mustien täplien vuoksi. Laji elää kiekkosarviviholaisen pesässä. Toukka syö viholaisen munia ja koteloita ja muurahaiset saavat vaihtokauppana toukan erittämää makeaa mannaa.

Ohdakeperhonen kangasajuruoholla. Kauniit värit jo kertovat että kyseessä on vastakuoriutunut toisen sukupolven yksilö.

Sinappiperhonen kangasajuruoholla. Lajilla on ollut hyvä vaellusvuosi.

Kävelin merta myöten Muhun saaren pohjoisosan Koinastuun. Välillä jouti kulkemaan autojen peräaalloissa.

Välillä keskellä merta tuli vastaan uhkaavat sonnit.

 

torstai, 7. heinäkuu 2011

Tummaverkkoperhosen kartoitus Satakunnassa jatkuu

Varsinais-Suomen ELY-keskus ja Helsingin Yliopisto järestivät yhteisen tiedotustilaisuuden Merikarvialla. Aiheena oli Satakunnan kesän 2011 tummaverkkoperhoskartoitukset (Melitaea diamina) ja elinalueiden suojelu sekä hoito. Kartoitusta rahoitetaan YM:n uhanalaisrahoista. Helsingin yliopistosta paikalla oli mm. Kalle Meller; Katja Rönkä ja Henna Fabritius ja ELY-keskuksesta minä. Kuvat ja teksti Iiro Ikonen

Kaunokaisen löysi Henna heinäkorrelta taiteilemassa !


 Ventti siivissä. Merkintä-jälleenpyynnissä merkitään perhoset numeroin, jottta niiden siirtymistä elinympäristölaikkujen välillä voidaan tutkia.

Naaras pääsi parempaan syyniin...

.

Tummaverkkoperhonen in focus.Kuvassa Satakunnan kansan kuvaaja ja Merikarvian paikallislehden toimittaja, perhosta käsittelee Katja Rönkä.

 

torstai, 7. heinäkuu 2011

Visiitti Laitilan Untamala-Kodjalan perinnemaisemilla

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen, Metsähallituksen ja Laitilan kaupungin väkeä visiteerasi Laitilan Untamala-Kodjalan natura-lehdoissa ja perinnemaisemilla 01.07.2011 tavoitteena pohtia tulevan hoito- ja käyttösuunnitelman ytimeksi Natura-alueen hoitosuosituksia, eli hoidetaanko lehtona vai pb:n. Samalla löydettiin muutaman herkullinen uharilajiesiintymä. Kuvat Iiro Ikonen

Punemittari (Lythria cruentaria) lensi hienosti Vasikkahankaan niityllä, niityllä vietti päivää päiväperhosten lisäksi koko joukko "päivällä lentäviä yön perhosia".

Osaatteko erottaa saunakukan ja päivänkakkaran?

Das Rapakivi stone oli everywhere.

Maija pohtii kääpäasioita.

Vasikkhankaan viereinen lehto vanhainkodin alapuolella. Siinä olisi pienen kaupungin metso-lisäalueen paikka !

Mussalon lehdossa kasvoi raidankeuhkojäkälä.

Lehto oli paikoin rehevää, paikoin talouskuusikon näköistä...

Laitilan Untamalan kedolla kepsattiin 6 yksilöä saunionoidanlukkoa.

Tähkämaitikka löytyi Laitilasta uudelleen - vanha tunnettu esiintymä oli kadonnut pari vuotta sitten.

Tähkä.

Tutkimusryhmä: Kimmo Härjämäki, Tuuli Pakkanen, Maija  Mussaari ja Marja Pälikkö.

 

 

 

 

 

maanantai, 13. kesäkuu 2011

Viron Vilsandin ja Saaremaan tunnelmia 2011 sekä verkkoperhosten kuvat

Tänä vuonna ELY-keskuksen vanhan TEHO -hankkeen vauhtiveikot (Kimmo Härjämäki, Maria Yli-Renko, Joni Koskinen) ja minä lähdimme pienelle yhteiselle lomamatkalle Vilsandiin. Tavoitteena oli tutustua Kadri Paomeehen kanssa Vilsandissa tehtyisiin talkooraivauksiin sekä löytää mahdollisimman monta kämmekkälajia. Virolaisista kämmeköistä varmasti löydettiin 19 lajia ja taisi olla muutama epävarmakin, Saarenmaalla kaikkiaan on havaittu 34, joten yli 50% tehoon päästiin. Matka oli hyvin lämmin ja hauskaakin oli. Kuvat matkalta 9-12.6.2011 Iiro Ikonen. Loppuun kokosin pienen kuvasarjan eri verkkoperhoskuvistani 2009-2011.

Tässä ollaan Muhun Mälan kalkkivaikutteisilla niityillä. Fokuksessa kimalaisorhot.

Alvarilettojen jauhoesikot (Primula farinosa) olivat pääsääntöisesti jo kukkineet. Kosteiden lettojen seuralaislajistoon kuului punakämmekät, kirjokorte ja nuijasara.

Punakämmekän valkoinen muoto; vasemmalla puolella oleva sara on äimäsara (Carex dioica) ja kaksikotisen lajin hedetähkä.

Katajan kätköihin on Mälassa istahtanut EU:n suojelema ruskoniittyperhonen (Coenonympha hero).

Üügun pangalla törmäsimme ihmeeseen. Levitoiva siniyökönlehden kukka ! Vai kukahan vetelee tässä naruja?

Hohtosinisiivet (Polyommatus icarus) olivat aloittaneet lentonsa. Tässä koiras lettovillalla Üügussa.

..osittain sininen naaras.

Makrolla kuvasin vielä äimäsarojen ryhmän.

...ja kimalaisorhon (Ophrys insectifera) petturinkukan. Kimalaisorhon kukat houkuttelevat ulkomuodollaan ja feromonituoksullaan velhopistiäisten (Argogorytes mystaceus ja A. fargei) mustakeltaisia koiraita parittelemaan kukan kanssa. Kimalaisorhon kukinta alkaa optimaalisesti pistiäiskoiraiden kuoriuduttua ja ennen pistiäisnaaraiden kuoriutumista

Kuvassa voisi olla karvakehrääjiin kuuluvan heinänorsun (Euthrix potatoria) toukka. Latinankielinen nimi potatorius tarkoittaa juomaria ja toukan tapaa juoda runsaasti mesikastetta. Heinänorsu on Pohjois-Euroopan 3 norsulajista laajimmalle levinnyt.

Palokämmekkä (Neotinea ustulata) Someran tienvarsialvarilla.

Samassa paikassa parittelevat hohtosinisiivet.

Arvo Kullaperen veneellä päästiin Viljandin saareen. Tässä matkalta lintuluodolta kuvia. Haahkojen määrä on pudonnut, liekö syynä merikotkat? Alueella oli lennossa kalatiiroja, lapintiiroja, riuttatiiroja ja räyskiä. Saarella pesi valkoposkihanhia ja joutsenia.

Vilsandilta kukkahämähäkki lupikassa. Luulisi että tämän huomaisi...

Kadri Paomees esitteli meille Keskkonnametin raivauskohteita. Risut ja katajanoksat oli poltettu talvella.

Kimmo tutkii mustaruosteheinää (Schoenus nigricans). Näimme matkalla myös Teesun lettopinnoilla pienempää lajia ruskoruosteheinää (Schoenus ferrugineus).

Vilsandin alvaripintaa.

Lounastauolla Vilsandissa vanhan pelastusvenevajan luona.

Härjis.

Näkymä majakalle ja merenrantaniitylle.

Vilsandin rantakivikkoa, jäkäliä ja kalkkikiveä.

Rantakivikossa vaaniskeli tv, mutta vetäydyimme rauhallisesti paikalta.

Keitä te ootte te nuoret poijat, kunnnemmä tunne teitä? Vilsanissa laiduntaa 800 lammasta.


Ensin nähtiin miekkavalkku  Papissaaren mukulakivitiellä. Miekkavalkkupaikan  ! Miekkavalkkupaikasta 50 metrin päässä oli runsaasti pesäjuurta (Neottia nidus-avis). Tämä kuva otettiin myöhemin illalla Tagamoisan lehdesniityllä.

..ja sitten naureskeltiin että varmaan 50 metrin päässä on kukassa punavalkkua. Ja niinhän kävikin. Perinnemaisemajumalat ovat meille suosiolliset.

Tässä avautuu pohjoismaiden kenties kaunein kämmekkä, punavalkku, Cephalanthera rubra.

Kuvassa kaikki tienvarren 5 punavalkkua.

Miehenkämmekät olivat enimmäkseen jo ylikukkineet, samoin kuin Vilsandista löytämämme ruusukekämmekät. Kuvassa miehenkämmekkä (Orchis mascula).

Tagamoisan lehtoniityn loistoa.

Lehtoniityn reunalta bongasimme myös haavayrtin (Sanicula europaea).

Seuraavana aamuna löysimme kymmenittäin miekkavalkkuja Harilaidiin menevän tien varresta. Tässä eräs kaunokainen.

Miekkavalkkupaikan vieressä oli raivattu lehtoniittyä/ hakamaata.

Harilaidiin mennessä saimme ihastella rantadyynien kasvillisuutta. Tämä merikaalin näköinen onkin meripiikkiputki (Eryngium maritimum).

Etualalla merikaali (Crambe maritima) ja runsaana kukkiva kangasajuruoho (Thymus serpyllum).

Thymuksen lähellä parittelivat harjusinisiivet (Pseudophilotes baton).

Ryppyinen kaveri medenimemispuuhissa. Liekö tullut ryppy rakkaudesta vai ilmassa partioivilta sudenkorennoilta?

Valitettavasti parissa paikassa Harilaidin tiellä näimme kurtturuusua (Rosa rugosa). Siitä tulisi päästä heti eroon ottaen huomioon mitä Hangossa ja Örössä on käynyt.

Rantaniityiltä löytyi yllättäen satoja isoja ketonoidanlukkoja (Botrychium lunaria), laji on yhdistyksemme tunnuskasvi. Yksilöt olivat varsin suuria, tässä kätemme mittakaavana.

Muutama tummaneidonvaippa (Epipactis helleborine) oli yllättävän pitkällä kukinnassaan. Näimme myös nuoria lehtoneidonvaippoja ja suoneidonvaippoja.

Kimmo ehdottaa: "Uikaamme villaisessa pallomeressä". Kuvan villapäät ovat ahokylmänkukkia...

...mutta päätimmekin sittenkin uida Harilaidin majakalle. Majakka oli ennen 30 astetta vinossa, mutta joutunut veden valtaan ja suoristunut. Katsokaapa kuva 10 vuoden takaa: http://www.ppie.net/gallery/gallery.php?c=342&id=370

Majakassa oli pieni köysi jota pitkin pääsi ponnistamaan sisään. Kiipesimme rautarappusia 1. kerrokseen, mutta ylemmäs emme rohjenneet mennä. Paikallinen kertoi että aluella on hieno energia ja olimme sen aistivinammekin.

Sitten kävimme vielä Teesun rantaletoilla katsomassa taarnoja. Kuvassa siniyökönlehti joka voi näemmä kasvaa lahoavan puunkin epifyyttinä.

Teesusta matka jatkui Odalätsiin. Tässä tunnelmaa Odalätsin lähteiköltä ukkosraekuuron jälkeen. Rakeet kelpasivat muuten hyvin juomien viilentämiseen. Jäätä taivaasta :D.

Lähtöpäivänä kävimme vielä Matsalun lähellä Saleveren Salumäellä. Kuvassa Joni ja Maria.

Salumäen lähderinteillä törmääsimme ikikuuruohoon (Lunaria rediviva).

Salumäellä lenteli kirjoverkkoperhonen (Eyphydryas maturna).

Verkkoperhoset eivät ole helppoja tunnistaa. Tämä on Somerasta kuva Saarenmaan puolelta 10.06.2011 ja ilmeisesti tavallinen ratamoverkkoperhonen (Melitaea athalia). Vai olisiko tädykeverkkoperhonen?

Kuva on Atlasta Saaremaalta parin vuoden takaa eli täpläverkkoperhonen (Melitaea cinxii). Tämän tuntee helposti alapinnan täplärivistä.

Kaverilla on pisteet takasiivissä, mutta kyseessä on punakeltaverkkoperhonen (Eyphydryas aurinia). Tämän kuvan otin viime kesänä Nedreman lehdesniityltä !

Tämän kuvan otin niinikään viime kesänä Suomen Merikarvialla. Tässähän on tummaverkkoperhonen (Melitaea diamina). Kartoitukset jatkuvat Satakunnassa tänä kesänä.

Viimeinen kuva on Saaremaalta alvarilta parin vuoden takaa heinäkuun alusta. Tässä taitaapi olla tädykeverkkoperhonen (Melitaea aurelia).

Tässä ystävät taputtavat Saarenmaan kämmekkäloistolle ja luonnolle.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

  • Infoa, kommentteja, palautetta:

    Blogin on tarkoitus olla kaikille yhdistyksen jäsenille ja kulttuurimaisemista kiinnostuneille avoin paikka jakaa havaintonsa. Salasanat ja tarkemmat ohjeet, jotta pääsette kirjoittamaan, saatte minulta: kimmo.harjamaki (ät) vsperinnemaisemat.net.


    Koska blogi on yhteinen, muistakaa laittaa aina nimi juttunne perään! Olisi hauska nähdä blogissamme muidenkin havaintoja luonnosta ja kulttuurihistoriallisista rakenteista tai vaikka vain elämyksiä retkiltä kulttuurimaisemissa. Tiedän että yhdistyksemme jäsenet retkeilevät ja töittensäkin puolesta liikkuvat ahkerasti näissä ympäristöissä. Blogin havainnot voivat olla pieniä lajilistoja tai sitten vaikkapa laajempiakin retkikertomuksia - ihan miten itse haluatte!


    PALVELIMEN  VIRHEEN VUOKSI KUVAT ELO-2009 ETEENPÄIN KUVAT KADONNEET. YRITÄMME PALAUTTAA OSAN BLOGIKUVISTA 2012 VUODEN LOPPUPUOLELLA.


    Kotisivut: www.vsperinnemaisemat.net


  • Henkilötiedot

    Tähän Varsinais-Suomen perinnemaisemayhdistyksen blogiin ovat tervetulleita isot ja pienet retkikertomukset sekä niillä tehdyt luontohavainnot. Vuodenaikojen eteneminen, lajihavainnot niin kasveista kuin linnuista ovat retkipäiväkirjan pääjuttuja. Yhdistyksen toimintaan liittyen retkikertomukset ja -havainnot saavat mielellään sijoittua perinne- ja kulttuurimaisemiin, mutta ehdotonta pakkoa aiheessa pysymiseen ei ole.
    WWW.VSPERINNEMAISEMAT.NET

  • Tagipilvi