Tänä vuonna ELY-keskuksen vanhan TEHO -hankkeen vauhtiveikot (Kimmo Härjämäki, Maria Yli-Renko, Joni Koskinen) ja minä lähdimme pienelle yhteiselle lomamatkalle Vilsandiin. Tavoitteena oli tutustua Kadri Paomeehen kanssa Vilsandissa tehtyisiin talkooraivauksiin sekä löytää mahdollisimman monta kämmekkälajia. Virolaisista kämmeköistä varmasti löydettiin 19 lajia ja taisi olla muutama epävarmakin, Saarenmaalla kaikkiaan on havaittu 34, joten yli 50% tehoon päästiin. Matka oli hyvin lämmin ja hauskaakin oli. Kuvat matkalta 9-12.6.2011 Iiro Ikonen. Loppuun kokosin pienen kuvasarjan eri verkkoperhoskuvistani 2009-2011.

Tässä ollaan Muhun Mälan kalkkivaikutteisilla niityillä. Fokuksessa kimalaisorhot.

Alvarilettojen jauhoesikot (Primula farinosa) olivat pääsääntöisesti jo kukkineet. Kosteiden lettojen seuralaislajistoon kuului punakämmekät, kirjokorte ja nuijasara.

Punakämmekän valkoinen muoto; vasemmalla puolella oleva sara on äimäsara (Carex dioica) ja kaksikotisen lajin hedetähkä.

Katajan kätköihin on Mälassa istahtanut EU:n suojelema ruskoniittyperhonen (Coenonympha hero).

Üügun pangalla törmäsimme ihmeeseen. Levitoiva siniyökönlehden kukka ! Vai kukahan vetelee tässä naruja?

Hohtosinisiivet (Polyommatus icarus) olivat aloittaneet lentonsa. Tässä koiras lettovillalla Üügussa.

..osittain sininen naaras.

Makrolla kuvasin vielä äimäsarojen ryhmän.

...ja kimalaisorhon (Ophrys insectifera) petturinkukan. Kimalaisorhon kukat houkuttelevat ulkomuodollaan ja feromonituoksullaan velhopistiäisten (Argogorytes mystaceus ja A. fargei) mustakeltaisia koiraita parittelemaan kukan kanssa. Kimalaisorhon kukinta alkaa optimaalisesti pistiäiskoiraiden kuoriuduttua ja ennen pistiäisnaaraiden kuoriutumista

Kuvassa voisi olla karvakehrääjiin kuuluvan heinänorsun (Euthrix potatoria) toukka. Latinankielinen nimi potatorius tarkoittaa juomaria ja toukan tapaa juoda runsaasti mesikastetta. Heinänorsu on Pohjois-Euroopan 3 norsulajista laajimmalle levinnyt.

Palokämmekkä (Neotinea ustulata) Someran tienvarsialvarilla.

Samassa paikassa parittelevat hohtosinisiivet.

Arvo Kullaperen veneellä päästiin Viljandin saareen. Tässä matkalta lintuluodolta kuvia. Haahkojen määrä on pudonnut, liekö syynä merikotkat? Alueella oli lennossa kalatiiroja, lapintiiroja, riuttatiiroja ja räyskiä. Saarella pesi valkoposkihanhia ja joutsenia.

Vilsandilta kukkahämähäkki lupikassa. Luulisi että tämän huomaisi...

Kadri Paomees esitteli meille Keskkonnametin raivauskohteita. Risut ja katajanoksat oli poltettu talvella.

Kimmo tutkii mustaruosteheinää (Schoenus nigricans). Näimme matkalla myös Teesun lettopinnoilla pienempää lajia ruskoruosteheinää (Schoenus ferrugineus).

Vilsandin alvaripintaa.

Lounastauolla Vilsandissa vanhan pelastusvenevajan luona.

Härjis.

Näkymä majakalle ja merenrantaniitylle.

Vilsandin rantakivikkoa, jäkäliä ja kalkkikiveä.

Rantakivikossa vaaniskeli tv, mutta vetäydyimme rauhallisesti paikalta.

Keitä te ootte te nuoret poijat, kunnnemmä tunne teitä? Vilsanissa laiduntaa 800 lammasta.

Ensin nähtiin miekkavalkku  Papissaaren mukulakivitiellä. Miekkavalkkupaikan  ! Miekkavalkkupaikasta 50 metrin päässä oli runsaasti pesäjuurta (Neottia nidus-avis). Tämä kuva otettiin myöhemin illalla Tagamoisan lehdesniityllä.

..ja sitten naureskeltiin että varmaan 50 metrin päässä on kukassa punavalkkua. Ja niinhän kävikin. Perinnemaisemajumalat ovat meille suosiolliset.

Tässä avautuu pohjoismaiden kenties kaunein kämmekkä, punavalkku, Cephalanthera rubra.

Kuvassa kaikki tienvarren 5 punavalkkua.

Miehenkämmekät olivat enimmäkseen jo ylikukkineet, samoin kuin Vilsandista löytämämme ruusukekämmekät. Kuvassa miehenkämmekkä (Orchis mascula).

Tagamoisan lehtoniityn loistoa.

Lehtoniityn reunalta bongasimme myös haavayrtin (Sanicula europaea).

Seuraavana aamuna löysimme kymmenittäin miekkavalkkuja Harilaidiin menevän tien varresta. Tässä eräs kaunokainen.

Miekkavalkkupaikan vieressä oli raivattu lehtoniittyä/ hakamaata.

Harilaidiin mennessä saimme ihastella rantadyynien kasvillisuutta. Tämä merikaalin näköinen onkin meripiikkiputki (Eryngium maritimum).

Etualalla merikaali (Crambe maritima) ja runsaana kukkiva kangasajuruoho (Thymus serpyllum).

Thymuksen lähellä parittelivat harjusinisiivet (Pseudophilotes baton).

Ryppyinen kaveri medenimemispuuhissa. Liekö tullut ryppy rakkaudesta vai ilmassa partioivilta sudenkorennoilta?

Valitettavasti parissa paikassa Harilaidin tiellä näimme kurtturuusua (Rosa rugosa). Siitä tulisi päästä heti eroon ottaen huomioon mitä Hangossa ja Örössä on käynyt.

Rantaniityiltä löytyi yllättäen satoja isoja ketonoidanlukkoja (Botrychium lunaria), laji on yhdistyksemme tunnuskasvi. Yksilöt olivat varsin suuria, tässä kätemme mittakaavana.

Muutama tummaneidonvaippa (Epipactis helleborine) oli yllättävän pitkällä kukinnassaan. Näimme myös nuoria lehtoneidonvaippoja ja suoneidonvaippoja.

Kimmo ehdottaa: "Uikaamme villaisessa pallomeressä". Kuvan villapäät ovat ahokylmänkukkia...

...mutta päätimmekin sittenkin uida Harilaidin majakalle. Majakka oli ennen 30 astetta vinossa, mutta joutunut veden valtaan ja suoristunut. Katsokaapa kuva 10 vuoden takaa: http://www.ppie.net/gallery/gallery.php?c=342&id=370

Majakassa oli pieni köysi jota pitkin pääsi ponnistamaan sisään. Kiipesimme rautarappusia 1. kerrokseen, mutta ylemmäs emme rohjenneet mennä. Paikallinen kertoi että aluella on hieno energia ja olimme sen aistivinammekin.

Sitten kävimme vielä Teesun rantaletoilla katsomassa taarnoja. Kuvassa siniyökönlehti joka voi näemmä kasvaa lahoavan puunkin epifyyttinä.

Teesusta matka jatkui Odalätsiin. Tässä tunnelmaa Odalätsin lähteiköltä ukkosraekuuron jälkeen. Rakeet kelpasivat muuten hyvin juomien viilentämiseen. Jäätä taivaasta :D.

Lähtöpäivänä kävimme vielä Matsalun lähellä Saleveren Salumäellä. Kuvassa Joni ja Maria.

Salumäen lähderinteillä törmääsimme ikikuuruohoon (Lunaria rediviva).

Salumäellä lenteli kirjoverkkoperhonen (Eyphydryas maturna).

Verkkoperhoset eivät ole helppoja tunnistaa. Tämä on Somerasta kuva Saarenmaan puolelta 10.06.2011 ja ilmeisesti tavallinen ratamoverkkoperhonen (Melitaea athalia). Vai olisiko tädykeverkkoperhonen?

Kuva on Atlasta Saaremaalta parin vuoden takaa eli täpläverkkoperhonen (Melitaea cinxii). Tämän tuntee helposti alapinnan täplärivistä.

Kaverilla on pisteet takasiivissä, mutta kyseessä on punakeltaverkkoperhonen (Eyphydryas aurinia). Tämän kuvan otin viime kesänä Nedreman lehdesniityltä !

Tämän kuvan otin niinikään viime kesänä Suomen Merikarvialla. Tässähän on tummaverkkoperhonen (Melitaea diamina). Kartoitukset jatkuvat Satakunnassa tänä kesänä.

Viimeinen kuva on Saaremaalta alvarilta parin vuoden takaa heinäkuun alusta. Tässä taitaapi olla tädykeverkkoperhonen (Melitaea aurelia).

Tässä ystävät taputtavat Saarenmaan kämmekkäloistolle ja luonnolle.