tiistai, 10. heinäkuu 2007
Viron kasvi- ja perhosretkiä
Kattohaikara Pääsnan suutarintöllimme katolla. Lieköhän pesimisaikeissa... Kuva: Iiro Ikonen
Tässä punatäpläperhosia jaakonvillakolla Muhun saaren riihitupamme takamailla.Kuva: Iiro Ikonen
Orvokkihopeatäplät olivat Muhulla lennossa. Kuvaa oli vaikea saada: lento oli aurinkoisena aamupäivänä nopeaa. Kuva: Iiro Ikonen
Pikkuhäiveperhosen (Aparatura ilia) tunnistaa yläsiiven mustasta oranssikehäisestä silmätäplästä. Tämä kaveri tuli imuhommiin meidän aamiaispöydällemme 4.7.2007.Kuva: Iiro Ikonen
Undvan niemen lähellä oli hienoja taarnalettoja. Lajiston valtiaat olivat taarna (Claudium mariscus), kirkiruoho (Gymnnadea conopsea), rantahirvenjuuri (Inula salicina), viitasammakonputki (Hydrocyte vulgaris), ruskoruosteheinä (Schoenus ferrugineus) ja suoneidonvaippa (Epipactis palustris).
Kuva: Iiro Ikonen
Viitasammakonputki on laji joka liene Suomesta puuttuu? Kiva että viitasammakkokin on saanut nimikkokasvin.Kuva: Iiro Ikonen
Pihlajaperhoset (Aporia crataegi) olivat aktiivisia Undvan lähellä. Neidonkieli miellytti - mutta mitä perhoset tässä puuhaavat? Kuva: Iiro Ikonen
Kuusamakiitäjä (Hemaris fuciformis) muistuttaa kimalaista, mutta sillä on "lentäjän eväät", sillä se imee metensä lennosta. Toukka elää kuusamilla ja lumimarjalla.Kuva: Iiro Ikonen
Muhun riihitupamme sisätiloja. Heino Petersonin 5 vuotta sitten tekemä kalkkikivitakka. Taiteilija itse tuli saunakylään ja etuvasemmalla.Kuva: Iiro Ikonen
Koorenommen alueella kävimme kuvailemassa punavalkkuja (Cepalanthera rubra). Laji kasvaa Virossa kuivissa alvarimetsissä.Laji pettää hyönteisiä pölyttäjikseen muistuttamalla kellokasveja, lähinnä kurjenkelloa.Kuva: Iiro Ikonen
Korpikuusen alta alkaa triffidien kapina. Punasilmäiset periskoopit tarkkailevat vähäisintäkin liikettäsi ! Kuva: Iiro Ikonen
Lehtosinisiiven (Aricia artaxerxes) alapinnan kuviot ja yläpinnan oranssit kuutäplät näkyvät selvästi. Laji istuupi lupikalla (Sesleria caerulea).Kuva: Iiro Ikonen
Ratamoverkkoperhonen (Melitaea athalia) lensi Koorenommen alvarimetsien keskellä olevilla lupikkaniityillä. Kuvassa siipien alapinta.Kuva: Iiro Ikonen
Pesäjuuri (Neottia nidus-avis) on kohtuu yleinen Viron lehdoissa ja alvarimetsissä. Keskeltä kurkistaa päivänouto (Helianthemum nummularium). Kuva on Koorenummen alvarimetsästä.Kuva: Iiro Ikonen
Kysymys lukijoille ! Habitaatti on merenrantaniitty, mutta mikä kasvi tässä
muodostaa "metsikön"?Kuva: Iiro Ikonen
Tässä on suoneidonvaippojen kukkaloistoa Üügun pangan viereisellä letolla.Kuva: Iiro Ikonen
Löysin paikalta uutena lajina mesikämmekän (Herminium monorchis). Laji on Virossa taantunut rantalettojen ja rantaniittyjen laidunnuksen hiipumisen myötä. Tarkkasilmäinen huomaa kuvassa raatetta, litteäkaislaa, kirjokortetta ja ylikukkineita jauhoesikkoja.Kuva: Iiro Ikonen
Takasintullessa piipahdimme Puhdun lehdossa, josta sateen jälkeen nappasin kuva tytönkorennosta mäkilehtolusteella (Brachypodium pinnatum). Ilmoittakaa mikä korentalaji on kyseessä, jos tiedätte.
Kuva: Iiro Ikonen
Kommentit